Usein kysyttyä

1. MITEN LEIKKIKOULUISSAMME TOTEUTETAAN MONTESSORIKASVATUKSEN PERUSAJATUS, LAPSILÄHTÖISYYS?

Annamme lapselle mahdollisuuden tehdä kiinnostuksensa mukaisia asioita omassa tahdissaan itse. Aikuisina tehtävämme on havainnoida ja havaintojemme pohjalta tarjota kullekin lapselle sopivaa välineistöä ja tekemistä, pitää yllä järjestystä sekä auttaa tarvittaessa.

2. OLEN KUULLUT PUHUTTAVAN VALMISTELLUSTA OPPIMISYMPÄRISTÖSTÄ JA ERITYISISTÄ MONTESSORITÖISTÄ. ONKO LAPSUUS OPPIMISTA JA TYÖTÄ?

Valmisteltu oppimisympäristö tarjoaa lapselle mahdollisuuden tutkia, tehdä havaintoja, oppia ja oivaltaa. Montessoritilassa ei varsinaisesti opeteta - lapsia ohjataan lasta kiinnostavien asioiden tutkimisessa.

Lapsuus on aikaa, jolloin opitaan paljon uusia asioita. Leikki on lapsen työtä - työ on lapselle leikkiä.

3. MIKSI LAPSEN ON OPITTAVA JOTAIN TIETYSSÄ IÄSSÄ?

Lapsen ei ole mitenkään välttämättä opittava asioita jossakin tietyssä iässä. Eri ikäkausina lapsella on kuitenkin herkkyys tietyn asian oppimiseen. Silloin oppiminen käy helposti - lähes itsestään. Yksilöllisiä poikkeamia on aikataulun, intensiteetin, kasvuympäristön ja lapsen persoonan suhteen.

4. MINKÄLAINEN LAPSI SOPII MONTESSORIIN?

Yleensä kaikenlaiset lapset sopivat montessoriin. Yleensä kaikki lapset ovat luonnostaan uteliaita, haluavat tutkia, oppia ja oivaltaa.

Montessorissa ujo tai arka lapsi saa tehdä rauhassa asioita, tarkkailla muita lapsia, oppia ja oivaltaa omassa tahdissaan. Vilkas lapsi joutuu vastaavasti "laittamaan jarrut päälle", sillä toisen työskentelyä ei voi mennä häiritsemään.

5. OMA LAPSENI EI OLE KOVIN OMATOIMINEN. KUINKA UUTTA LASTA PEREHDYTETÄÄN OMATOIMISUUTEEN JA TEHTÄVIEN VALINTAAN?

Lasta ohjataan yksilöllisesti löytämään asioita esittelemällä hänelle ympäristöä ja näyttämällä hänelle, kuinka erilaisten välineiden ja asioiden kanssa voidaan toimia. Näin kasvatetaan lapsen halua, uteliaisuutta ja vahvistetaan itsetuntoa ja rohkeutta kokeilla uusia asioita ja onnistua niissä. Mitään ei siis tarvitse osata valmiiksi.

Lapselle annetaan mahdollisuus tehdä tehtäviä, jotka eivät ole hänen tasolleen liian vaativia, mutta optimaalisessa tehtävässä on kuitenkin jonkin verran haastetta, muuten se jää tylsäksi eikä aiheuta tyytyväisyyden tunnetta. Ohjaajat havainnoivat lapsen toimintaa ja antavat hänelle riittävästi aikaa ratkaista itsenäisesti ongelmia. He rohkaisevat lapsia luottamaan itseensä,  auttavat, kun apu tai tuki ovat. Lapset ottavat myös mallia toisista lapsista. Ryhmässä on aina eri-ikäisiä tyttöjä ja poikia, jotka toimivat esimerkkinä toinen toisilleen.

6. ÄKKIÄ AJATTELISI, ETTÄ LASTEN VAPAUS VALITA JA OMIEN MIELTYMYSTEN MUKAAN TOIMIMINEN JOHTAISI LEVOTTOMAAN JA VILLIIN YMPÄRISTÖÖN. MIKSI NÄIN EI OLE?

Montessoriympäristön ulkoinen järjestys, jossa kukin osa-alue on otettu huomioon, tukee lapsen sisäistä järjestystä.

Ympäristössä on kaikille ikätasoille sopiva variaatio erilaisia välineitä, tehtäviä ja toimintoja. Lapsi jaksaa keskittyä, kun hänellä on aidosti häntä kiinnostavaa tekemistä, jonka hän on itse saanut valita.

7. MITKÄ OVAT MONTESSORILEIKKIKOULUN PERUSSÄÄNNÖT?

Montessoriympäristöissä on kaksi perussääntöä:

  1. Tavarat palautetaan niille varatuille paikoille, jotta turvataan pysyvyyden tunne ja otetaan muutkin huomioon. Pysyvyys on yksi tärkeistä kaaosta selkeyttävistä tekijöistä.
  2. Toista ei saa häiritä.

    Tämä sääntö mahdollistaa työrauhan ja keskittymisen kullekin lapselle. Se on se tuki, jota ilman osa lapsista jäisi onnistumisen ulkopuolelle.

Lisäksi on tärkeää osallistua toimintoihin, jotka tukevat sosiaalisuuden ja vuorovaikutuksen taitoja, mutta kaksi perussääntöä itse asiassa mahdollistavat montessori-ilmapiirin ja ovat ohjaajankin apuna järjestystä luotaessa.

8. MIKSI MONTESSORIRYHMÄSSÄ ON TIETTY MÄÄRÄ ERI IKÄISIÄ LAPSIA, TIETTY JAKO TYTTÖJEN JA POIKIEN KESKEN?

Se, että lapset ovat eri-ikäisiä tyttöjä ja poikia, vähentää lasten välistä kilpailua, koska lapset, myös samanikäiset, voivat olla eri vaiheessa oppimisessaan.

Lapset oppivat myös ottamaan huomioon toisiaan, isommat auttavat pienempiään ja pienemmät oppivat paremmin isomman esimerkistä kuin aikuisen ohjeistamina. Nuoremmat lapset huomaavat, etteivät vielä osaa tai hallitse jotain tiettyä taitoa, mutta tajuavat, ettei se haittaa, koska he tulevat oppimaan sen joskus myöhemmin. Koska lapsi tulee montessorileikkikouluun n. 3-vuotiaana, hän ehtii kokea ryhmän jäsenenä kaikki vaiheet pienestä isoksi.

9. PITÄÄKÖ LASTA JOTENKIN PREPATA/VALMISTELLA ENNEN MONTESSORIIN TULOA?

Ei tarvitse. Montessorikasvatus tukee lapsen kasvamista elämää varten. Kunkin lapsen tulee saada edetä rauhassa omassa tahdissaan.

Toivottavaa on, että lapsi on kuiva, osaa syödä itse lusikalla ja juoda lasista. Me käytämme haarukkaa ja veistä.

10. MITÄ TARKOITTAA, ETTÄ PÄIVÄKOTI ON YKSITYINEN?

Yksityiset päiväkodit toimivat itsenäisesti mutta samojen lakien ja viranomaisvalvonnan puitteissa kuin kunnalliset. Toimintaamme ylläpitää leikkikoululaisten vanhemmista koostuva voittoa tavoittelematon yhdistys. Leikkikoulujen hallintoa hoitavat yhdistyksen hallitus ja toiminnanjohtaja. Perheiden maksamilla hoitomaksuilla katetaan kaikki palkka-, kiinteistö-, tarvike- ja muut kulut. Perheet voivat saada Kelalta maksuihin yksityisen hoidon tukea.

11. MITEN VIRANOMAISET VALVOVAT YKSITYISEN PÄIVÄKODIN TOIMINTAA?

Leikkikoulumme toimivat samojen lakien ja asetusten pohjalta kuin kunnallisetkin päiväkodit. Säännökset koskevat esimerkiksi henkilökunnan määrää ja pätevyysvaatimuksia sekä toimitiloja.

Kaupungin päivähoitoalueiden päälliköt valvovat yksityisten päiväkotien toiminnan asianmukaisuutta muun muassa säännöllisin tarkastuskäynnein. Ympäristökeskus, elintarvikeviranomaiset ja pelastuslaitos valvovat toimitilojen asianmukaisuutta.

12. VOIKO HAKEA SAMANAIKAISESTI KUNNALLISTA HOITOPAIKKAA?

Voi. Muistathan kuitenkin aina ilmoittaa, jos valitset jonossa olevalle lapsellesi toisen hoitopaikan tai et halua ottaa vastaan varattua paikkaa.

13. MILLAINEN KOULUTUS ON PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLA?

Leikkikouluissamme toimii montessoriohjaajia, lastentarhanopettajia tai lastenhoitajia. Päivähoitoasetuksen mukaan vähintään joka kolmannella tulee olla lastentarhanopettajan tai sosionomin koulutus.

Montessoriohjaajillamme on 1–2 vuotta kestävä montessoripedagoginen koulutus ja useimmilla sen lisäksi muu varhaiskasvatuksen tai hoitoalan tutkinto.

Leikkikoulujemme lastentarhanopettajilla on lastentarhanopettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin koulutus. Lastenhoitajillamme on lähihoitajan, lastenhoitajan tai päivähoitajan koulutus.

Määräaikaisten sijaisten osalta em. koulutusehdoista saatetaan poiketa, mutta heidänkin työkokemuksensa ja soveltuvuutensa kuhunkin tehtävään arvioidaan huolellisesti.

14. MITÄ MONTESSORIOHJAAJAN KOULUTUS TARKOITTAA?

Useimmiten se tarkoittaa Maria Montessorin perustaman kansainvälisen A.M.I. -järjestön (Association Montessori Internationale) hallinnoimaa vuoden (osapäiväisenä kahden vuoden) mittaista koulutusohjelmaa. Ohjaajamme ovat suorittaneet sen joko Suomessa tai ulkomailla.

Täydennyskoulutuksena montessoripedagogisia opintoja on ollut mahdollista suorittaa mm. Oulun ja Helsingin Yliopistoissa.

15. MITEN TOIMII KODIN JA PÄIVÄKODIN YHTEISTYÖ? MITEN LAPSEN KEHITTYMISTÄ JA OPPIMISTA SEURATAAN?

Pienessä leikkikoulussa yhteistyö vanhempien ja leikkikoulun aikuisten välillä on luontevaa. Päivittäisissä tilanteissa on mahdollisuus jutella hoitopäivän kuulumiset nopeasti ja tarvittaessa sopia erillinen puhelin- tai tapaamisaika.

Yksityiskohtaisempaa henkilökohtaista keskustelua varten pidämme ns. vanhempainpuolituntisen 1–2 kertaa lukuvuodessa. Sitä ennen vanhempien suositellaan tulevan havainnoimaan lapsensa päivää. Järjestämme sekä syys- että kevätlukukaudella vanhempainillan.

16. LIITTYYKÖ MONTESSORIOPETUKSEEN MAAILMAKATSOMUKSELLISTA TAI USKONNOLLISTA VIESTIÄ, JOTA TARJOTAAN LAPSILLE?

Ei liity. Montessorikasvatukseen kuuluu aatteellinen ja uskonnollinen sitoutumattomuus. Tämä ei estä viettämästä kulttuuriimme kuuluvia juhlia; esimerkiksi joulua ja pääsiäistä juhlistamme suomalaiseen tapaan.

17. MITEN HOITAJIEN SIJAISUUDET JÄRJESTETÄÄN ESIM. LOMIEN AIKANA TAI SAIRASTAPAUKSISSA?

Useamman päivän poissaoloja varten otetaan aina sijainen. Sijaiset voivat olla entisiä avustajiamme tai esimerkiksi hoitovapaalla olevia montessoriohjaajia. Myös sijaisten taustatiedot ja mm. rikosrekisteri tarkistetaan määräysten mukaisesti.

18.MITEN YLEISTÄ ON LASTEN SAIRASTAVUUS?

Enintään? tavallisen? yleistä. Toki lapset ovat välillä sairaina, joskus useampikin. Ehkäisykeinona käsien pesuun kiinnitetään erityistä huomiota. Sairastavuuteen vaikuttaa ehkäisevästi myös se, että leikkikoulumme ovat pieniä, yhden tai kahden lapsiryhmän hoitopaikkoja.

19. TUOVATKO POISSAOLOT ALENNUSTA HOITOMAKSUUN?

Koska kulumme ovat lyhyellä aikavälillä kiinteitä, emme valitettavasti voi myöntää poissaoloista alennuksia hoitomaksuihin.

20. MITEN ULKOILU TOIMII JA MITEN LASTEN TURVALLISUUS TAATAAN?

Herttoniemenrannan ja Pakilan leikkikouluilla ulkoillaan tavallisesti omalla leikkipihalla. Muualla siirrytään ulkoilemaan läheiselle, mahdollisimman viihtyisälle ja rauhalliselle leikkialueelle kaupungin puistoon.

Ympäristökeskus selvittää ulkoilualueen turvallisuuden tilojen hyväksymisen yhteydessä. Ympäristön ja leikkivälineiden päivittäinen tarkistaminen kuuluu henkilökunnan rutiineihin. Lasten turvallisuus perustuu heidän hyvään tuntemiseensa, selkeisiin sääntöihin ja niiden valvontaan sekä työntekijöiden ammattitaitoiseen tilanteiden arviointiin.

21. TEHDÄÄNKÖ PÄIVÄKODISTA RETKIÄ JA JOS TEHDÄÄN MITEN KULJETUKSET JÄRJESTETÄÄN?

Leikkikouluillamme voidaan tehdä pieniä retkiä lähiympäristöön (luontoretket ja erityisesti 6-vuotiaat kouluun menijät). Tällaiset retket tehdään yleensä jalkaisin, joskus julkisilla liikennevälineillä.

Lapsiryhmästä riippuen kerran - pari vuodessa tehdään vähän pitempi retki (esim. ratikkamuseo, nukketeatteri, kotieläinpuisto). Kuljetus tapahtuu julkisilla liikennevälineillä tai tilausajolla.

Retkille osallistuminen edellyttää aina tapauskohtaista huoltajan etukäteen antamaa suostumusta.

22. MILLAISIA SÄÄNTÖJÄ ASETETAAN TOISTEN HUOMIOONOTTAMISESSA?

Toisten kunnioittaminen on kaiken yhteiselämän lähtökohta. Lapset oppivat pian, että jokaisella on oikeus omaan rauhaansa eikä ketään saa häiritä. Tämä yksinkertainen sääntö auttaa löytämään ratkaisun esimerkiksi silloin kun tekisi mieli puuttua toisen tekemisiin.

Selvää on, että lyöminen, töniminen tai sanallinen loukkaaminen on kiellettyä. Tilanteisiin puututaan heti.

23. MITEN KURINPITO TOIMII?

Montessorikasvatuksessa on kaksi perussääntöä, jotka luovat turvallisuutta ja toimivat niukkuutensa ja selkeytensä ansiosta hyvin. Ensimmäinen sääntö liittyy huolenpitoon ympäristöstä: tavarat on vietävä käytön jälkeen paikoilleen. Toinen sääntö liittyy sosiaalisiin suhteisiin: toisia ei saa häiritä.

Lapset ymmärtävät nämä yksinkertaiset säännöt erinomaisesti ja ne auttavat sekä ehkäisemään että ratkomaan yhteiselämän pulmia.

Lasten koetellessa rajoja heitä kohdellaan rauhallisesti, mahdollisimman turvallisina aikuisina. Jos joku häiritsee tai riehuu, hänet voidaan siirtää sivummalle tai jäähylle rauhoittumaan.

24. PÄÄSEEKÖ SYLIÄ TARVITSEVA HOITAJAN SYLIIN?

Aina pääsee! Leikki-ikäinen tarvitsee paljon aikuisen huolenpitoa ja välittämistä ja tankkaa sitä eri tavoin monta kertaa päivässä.